skip to Main Content
Palkkatyöläisen Polku Vie Yhä Useammin Kepeään Yrittäjyyteen

Palkkatyöläisen polku vie yhä useammin kepeään yrittäjyyteen

Viidessä vuodessa kevytyrittäjien määrä on yli viisinkertaistunut

Vaikka omassa työssä olisi paljon hyvää, se voi silti väsyttää. Tuoreen tutkimuksen mukaan1 työhön paluu loman jälkeen ahdistaa kaikkein eniten vakituisessa työsuhteessa olevia. Jopa 87 % työssäkäyvistä on miettinyt kesälomallaan työpaikan vaihtoa. Lomaltapaluuangsti on ymmärrettävää, kun spontaani ja huoleton kesäelämä vaihtuu tavoitteelliseen puurtamiseen. Mutta kasautuvat työt sekä merkityksettömyyden tunne voivat alkaa laskea pysyvämmin motivaatiota. Työpaikan vaihtaminen voi houkuttaa, mikäli johtamisessa ja työilmapiirissä on puutteita, työssä ei pääse vaikuttamaan asioihin tai etenemismahdollisuuksia ei ole näköpiirissä. Työelämässä saatetaan kokea myös ristivetoa omien arvojen, riittämättömien resurssien ja tulostavoitteiden välillä.

Työelämän rattaistosta siirrytäänkin yhä enemmän yrittäjäksi tai kevytyrittäjäksi. Usein tavoitteena on toteuttaa oman arvopohjan mukaista työtä sopivalla kuormituksella. Itsensä työllistäjänä voi tehdä kestäviä valintoja oman hyvinvoinnin eteen mutta myös läheisiä ja ympäristöä ajatellen. Yrittäjyys koetaan houkuttavana vaihtoehtona myös eläkeikää lähestyvien, pitkistä työsuhteista irtisanottujen tai elämän taitekohdissa arvojärjestystään rukanneiden keskuudessa. Taitekohta voi olla vaikkapa vanhemmaksi tulo tai sairastuminen. Välttämättä tavoitteena ei ole päätoiminen yrittäjyys, vaan sopivan kepeäksi kaavailtu toimeentulo sivutoimisena yrittäjänä tai kevytyrittäjänä. Yrittäjyydestä haetaan elämään sisältöä, myönteistä muutosta, vaikuttamismahdollisuuksia tai määräaikaista projektia elinikäisen suorittamisen tai menestymispaineiden sijaan.

Kiinnostava tilasto on, että päätoimisen yrittäjyyden suosio on ollut laskussa alkuvuonna 2019. Suomen Yrittäjien mukaan yksi syy voi olla kevytyrittäjyyden suosion kasvu2.

Uusi työ ry:n mukaan kevytyrittäjien määrä kasvaa Suomessa vuosittain yli 20 prosenttia. Viidessä vuodessa kevytyrittäjien määrä on yli viisinkertaistunut. 2019 arviolta yli 150 000 suomalaista työllistyy kevytyrittäjänä. Vuonna 2017 perustetuista yrityksistä noin 6 prosenttia syntyi kevytyrittäjyyden kautta. 3

Kolme asiaa, jotka pohdituttavat yrittäjyyttä suunnittelevia

Miksi päätoiminen yrittäjyys menettää suosiotaan? Miksi taas kepeä yrittäjyys kiinnostaa?

Valmennan työssäni yrittäjäksi aikovia ja toistuvia kysymyksiä päätoimiseksi yrittäjäksi tähyävillä ovat byrokratia, konkurssin pelko ja oma jaksaminen.

Byrokratiaan sisältyy ajatuksissamme tyypillisesti verotus ja yrittäjän sosiaaliturva. Byrokratia voi tuntua raskaalta varsinkin yksinyrittäjästä. Suomen lainsäädäntöön useammat yrittäjyyttä edistävät pykälät olisivatkin tervetulleita. Monia muita maita tähyillessä byrokratia siellä saattaa tuntua huomattavasti löyhemmältä. Toisaalta aidanraosta tirkistelyssä on kuitenkin se piirre, että näköala jää kapeaksi: yksi asia voi kyllä olla naapurissa paremmin, mutta jokin toinen asia siellä on heikommin. Suomessa laki on kuitenkin sama kaikille. Rahatukkoa vilauttamalla ei kiilata jonon kärkeen eivätkä virkamiehet tee päätöksiään mielivaltaisesti. Byrokratiassa selviämisessä ei voi väheksyä taitavan tilitoimiston merkitystä: yrittäjänä vapautuu itse tekemään tulosta, kun voi luottaa siihen, että tilitoimisto huolehtii asioista ajallaan taloushallinto tulee oikein tehdyiksi.

Konkurssiin suhtaudutaan meillä huolestuneesti, kun taas monissa muissa kulttuureissa konkurssia pidetään jopa positiivisena asiana: hyvä yrittäjä on kokenut myös konkurssin, sillä konkurssi jos mikä opettaa yrittämään4. Viisas yrittäjä kuitenkin pyrkii kannattavaan liiketoimintaan ja ottaa kannettavissa olevia riskejä. Ja jos päättyy lopettamaan toiminnan, käytännössä yritystoiminta päättyy useammin hallittuun alasajoon kuin konkurssiin. Yksi yrittäjyyden taito on siis sekin, että yrityksen osaa lopettaa tarpeen tullen ja suunnitelmallisesti.5

Jaksaminen puhututtaa aloittavia yrittäjiä, sillä monilla on jo palkkatyön kautta tuntumaa siihen, millainen työ itseä kuormittaa. Yrittäjäkoulutuksissa keskustellaankin usein jaksamisesta, terveydestä, epäonnistumisen pelosta, verkostojen riittämättömyydestä sekä oman ajankäytön hallinnasta.

Historiasta tuttu yrittäjän kommentti ”loma, onko se jotakin syötävää” ei enää ole kovin trendikäs. Nykyään yrittäjäksi aikovat haluavat panostaa omaan jaksamiseen ja muuhunkin elämään. Aloittavien yrittäjien on hyvä tehdä laskelmat siten, että vuositulo tehdään 11 kuukaudessa 12 kuukauden sijaan. Yrittäjän on hyvä opetella varaamaan viikkokalenteriin vapaapäiviä ja yhtäjaksoista lomaakin. Kassanhallinnassa on syytä varata itselleen loma-ajan palkkaa ennakoiden. Vaikka yrittäjyys olisi elämäntapa, on muistettava, että kaiken hyvän ja mielekkään parissakin voi uupua. On siis varattava aikaa lepoon, ravintoon, liikuntaan ja ihmissuhteiden hoitamiseen. Läheisten kannustus ja tukiverkosto ovat avainasemassa yrittäjän jaksamisessa sekä asioiden peilaamisessa. Yrittäjäverkostoista saa vertaistukea, ideoita ja potkua yrittäjyyteen.

Mikä sinua kiinnostaa kevytyrittäjyydessä tai sivutoimisessa yrittäjyydessä?

Teiltä kevytyrittäjinä ja sivutoimisina yrittäjinä toimineilta kuulisin mielelläni tosielämän kertomuksia. Suositteletko kevytyrittäjyyttä tai sivutoimista yrittäjyyttä ennen päätoimista yrittäjyyttä, miksi? Miten siirryit kepeästä yrittämisestä päätoimiseksi itsesi elättäjäksi? Oletko päässyt yrittäjänä olemaan se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä? Miksi itsensä työllistäjäksi tai yrittäjäksi ryhtyminen sinun mielestäsi kannattaa?

Lähteet

  1. Töihinpaluu-tutkimus, johon vastasi 2002 suomalaista työssäkävijää. Duunitori Oy ja Taloustutkimus Oy. Duunitorin uutinen 4.8.2019. Keskisuomalainen 6.8.2019, Ilkka Hartio. Verkkojuttu (maksullinen)
  2. Kevytyrittäjyyden kasvu. Yrittäjät.fi/uutiset 8.5.2019. Verkkojuttu.
  3. Kevytyrittäjien määrän kehitys. Uusi työ ry. https://uusityo.fi/tilastotietoa/
  4. Yle, 29.1.2018. Verkkouutinen.
  5. Tivi-uutiset, 11.6.2018. Verkkouutinen.
Turunen-Mervi

Kirjoittaja Mervi Turunen on Keski-Suomen koulutuspäällikkö sekä uraohjauksen ja yrittäjyyden asiantuntija.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back To Top