skip to Main Content
Ota Esiin Myös Yleiset Työelämävalmiudet, Kun Haet Työtä

Ota esiin myös yleiset työelämävalmiudet, kun haet työtä

Vaalitko yleisiä työelämävalmiuksiasi?

Muuttuvassa työelämässä työntekijöiden täytyy siirtyä elinikäisten työurien ajatuksesta itsejohdetun työuran ajatukseen, tutkijat Berdrow ja Evers (2011, 406-407) toteavat. Yleisten työelämävalmiuksien malli tukee tätä ajatusta. Ammatillinen osaaminen ei välttämättä yksin riitä työpaikan saamiseen, vaan ammattitaidon rinnalla pitää kehittää yleisiä työelämävalmiuksia. Koska organisaatioiden toiminta on riippuvainen työntekijöistä, myös heidän yleiset työelämävalmiutensa hyödyttävät organisaatiota. Työntekijät hyötyvät yleisistä työelämävalmiuksista uraliikkuvuuden ja työtyytyväisyyden kautta. (Evers, Rush & Berdrow, 1998)

Yleisten työelämävalmiuksien mallissa on alun perin tarkasteltu korkea-asteelta valmistuneiden valmiuksia toimia yritysympäristöissä. Muutokset työelämässä ovat suunnanneet huomiota työllistymistä edistäviin kompetensseihin. Yleisiä työelämätaitoja ja niiden kautta tulevaa osaamista tarvitsevat monen tyyppiset työntekijät monenlaisilla työpaikoilla. (Berdrow yms. 2011, 409.) Taidoista hyötyvät kaikki työnhakijat ja -tekijät koulutustaustasta riippumatta.

Evers ym. (1998) ovat muodostaneet yleisistä työelämävalmiuksista neljä perustaitojen ryhmää, jotka ovat itsensä johtaminen, kommunikointitaito, ihmisten ja tehtävien johtaminen sekä innovaatioiden ja muutosten vauhdittaminen.

Itsensä johtamisen taito ja kommunikointitaito kehittyvät tyypillisesti koulujärjestelmän kautta. Kaksi muuta yleisten työelämävalmiuksien osa-aluetta kehittyvät tyypillisemmin työtä tekemällä. Jokainen työnhakija on lopulta itse vastuussa työllistymisestään ja siinä apuna voi käyttää yleisten valmiuksien tunnistamista ja hyödyntämistä.

1. Miten johdan itseäni?

Itsensä johtamisessa on kyse kyvystä ottaa vastuuta omasta toiminnasta. Se sisältää kyvyn olla tietoinen omista taidoista ja kompetensseista sekä kyvyn kehittää ja soveltaa osaamistaan. Oppimisen taitojen hyödyntäminen ja kyky organisoida ja hallita ajankäyttöä ovat keskeisiä itsensä johtamisessa.

Kyseiset taidot ovat työelämän perustaitoja. Työnantajat arvostavat työn kautta oppimista, ajankäytön hallintaa ja aikaansaavuutta. Näistä taidoista kannattaa kertoa työnhakutilanteissa, vaikka ne tuntuisivatkin itsestäänselvyyksiltä.

2. Kyky kommunikoida entistä tärkeämpää

Työelämän toimintaympäristöjen muuttuessa jatkuvasti dynaamisemmiksi ja vähemmän ennustettaviksi on entistä tärkeämpää, että tietoa kyetään välittämään tehokkaasti ja selvästi. Tiedon jatkuvasti lisääntyessä kyvystä tiivistää, tulkita ja arvioida informaatiota tulee työelämässä yhä merkittävämpi osaamisalue. Kommunikointitaidon kehittäminen ja sen esille tuominen työnhaussa on hyödyllistä. Aina ei kuitenkaan kommunikoinnissa ole kyse vain suullisesta ja/tai kirjallisesta viestinnästä. Myös kuuntelutaitoa ja kykyä ymmärtää muiden näkökulmia ovat tärkeä osa kommunikaatiota. Näiden osa-alueiden kuvaaminen työnantajalle voi olla yksi avain työn saantiin.

3. Osaanko johtaa ihmisiä ja tehtäviä?

Ihmisten ja tehtävien johtaminen saattaa sanaparina kuulostaa siltä, että puhutaan esimiehen tarvitsemista taidoista. Nykypäivän työelämässä on todennäköisempää tulla nimitetyksi tiiminvetäjäksi tai projektinvetäjäksi kuin esimieheksi tai johtajaksi.

Tämän osa-alueen tärkeitä taitoja ovat koordinointitaito, päätöksentekotaito, johtamistaito ja kyky hallita konflikteja. Jos olet työyhteisössä rauhan rakentaja ja positiivisen ryhmähengen luoja, tuo sitä esille työnhakutilanteissa. Tai jos vahvuutesi on muiden motivointi, muista kertoa siitä. Näitä taitoja voivat hyödyntää kaikki työntekijät riippumatta asemasta organisaatiossa. Mikäpä olisi työnantajan näkökulmasta parempi kuin työntekijä, joka ylläpitää työyhteisön hyvää henkeä.

4. Vauhtia innovaatioihin ja muutokseen

Innovaatioiden ja muutosten vauhdittamisella tarkoitetaan sitä, että kyetään näkemään ja hahmottamaan esimerkiksi tuotteiden ja prosessien osalta jotakin uutta ja myös ohjamaan yksikköä sitä kohti.

Jos edellinen virke antaa sen kuvan, että viimeistään nyt puhutaan vain korkeakoulutettujen asiantuntijoiden taidoista, lue kuitenkin loppuun asti.

Muuttuvassa työelämässä työntekijät tarvitsevat innovaatioiden ja muutosten vauhdittamisen kompetenssia yhä enemmän. Kun työpaikoilla vähennetään työntekijöitä, elinikäisen työsopimuksen sijasta on alettu puhua elinikäisestä työllistymiskyvystä. Innovatiivisuus ja luovuus tukevat kykyä sopeutua muutoksiin ja sitä kautta edistävät kykyä työllistyä. Avainsanoja ovat kyky sopeutua uusiin tilanteiseen ja aloitekyky.

Hyöty irti työnhaussa

Työnhaussa suosittelen miettimään, miten voit kuvata yleisiä valmiuksia ja sitä kautta vakuuttaa työnantajan palkkaamisestasi. Monet aikaisemmin itsestään selvät asiat, kuten ajankäyttö työelämässä, eivät ole enää kaikille selviä asioita. Tuo siksi rohkeasti esille yleisiä valmiuksiasi työhön – se kannattaa.

Lähteet

Berdrow, I. & Evers, F. T. (2011). Bases of Competence: A Framework for Facilitating Reflective Learner-Centered Educational Environments. Journal of Management Education 35(3), 406–427.

Evers, F. T., Rush, J. C. & Berdrow, I. (1998). The Bases of Competence. Skills for Lifelong Learning and Employability. San Francisco: Jossey-Bass Publisher.

Ristolainen, Päivi (2015). Kahden tutkinnon opinnot – toisen asteen teoreettis-käytännöllinen opintopolku. Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden käsityksiä koulutusmuodon vaikutuksista jatko-opinnoissa ja työelämässä. Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto.

Paivi-Ristolainen

Päivi Ristolainen 

Päivi on osaamisen tunnistamisen asiantuntija ja luotsaa koulutus- ja valmennuspalveluja Pirkanmaan alueella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back To Top